Tässä uutta ja vinksin vonksin. Novitalehti tuli perjantaina, enkä vielä edes ehtinyt odottaa koko lehteä! Olipahan taas kivoja malleja ja varsinkin pikkutyttöjen mallit olivat ihastuttavia. Mukavia pontsoja ja muutama pusero. Nyt kun en ole vielä uskaltanut kunnolla neuloa, niin kaikki mallit tuntuivat syyhyttävän... Aion huomenna kokeilla sukkien kutomista ja miltä se kädessä tuntuu. Uusia lankavärejäkin oli tulossa ja kun en viitsinyt lähteä kaupunkiin, niin soitinpa lankakauppaan ja pyysin jemmaamaan uutukaiset. Laittavat sitten viestin ja langat ovat kuulema jo ensi viikolla tulossa. Helppoa tämä ostaminen nykyään tai kauppa on tullut liian tutuksi.
Toinen uutuus. Minun ei pitänyt aloittaa mitään uutta, ennen kuin olen saanut viimeisteltyä osan vanhoista, mutta... sairaslomalla pitänee piristyä, varsinkin, kun iski vielä pahanlainen flunssa. Eipähän ole tätäkään podetu pitkään aikaan. Lääkejuomia (ketorin) olen juonut pitkin päiviä. Kuumetta ei ole. Väsyttää vain. Niinpä kauhukseni aloitin uuden työn ja tähän on tullut kaiken maailman virheet. Osan olen ehtinyt korjata, mutta yksi jäi ja se pitää tehdä nyt joka kuvioon. Onneksi sitä ei huomaa. Isoäidin liinaakin olisi voinut tietenkin tehdä eteenpäin, mutta kun ei niin ei. Alkaa olla kohta urheilijoiden selostuksia ja perusteluja...
Ja sitten vanhaa. Tallennan samalla tänne näitä aiemmin tehtyjä töitä, niin muistuupi mieleen. Tämä on unikkotaulu, tehty ristipistoina ja mallia en muista. Tuolla työhuoneessani on kyllä kuoret vielä tallella, mutta nyt en viitsi takapuoltani tuolilta nostaa ja hakea sitä. Kehystytän työni aina liikkeessä ja laitatan aina lasin. Syystä, ettei työ pölyty. Mielestäni, jos näkee työssä ison vaivan, niin se ansaitsee kunnon kehykset. Tosin melko tyyristähän se on, mutta vien aina muutaman työn kerralla ja jokunen taulu voi jäädä työhuoneen kaappiin vielä odottamaan vuoroaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti