Häälahja

 Sain jo keskiviikkona liinan valmiiksi eli ei jäänyt kovin viimetippaan. Tosin edellisellä viikolla en pystynyt kalareissun vuoksi tekemään yhtään mitään käsitöitä. Korttia vaille valmis ja sitä isäntä lähti hakemaan. Häät alkavat klo 15 ja nyt aamupäivä, joten saunaan ja valmistautumaan päivän juhlaan.

Isännän vaeltajakaverille Novitan viidakkolangasta gepardisukat. Vielä toiselle tekemättä, toki ovat jo puikoilla :). Tämän kuun kuun viimeinen postaus, sukat eivät millään valmistu huomenna, kun eka sukka vasta varressa menossa.

Mutta nyt on aika juhlia kummitytön häitä!

Norjan vuonolla kalastamassa

 Loman kolmannella viikolla olimme sopineet mieheni työkaverin kanssa, että lähtisimme heidän kanssaan Pohjois-Norjaan hieman kalastelemaan. Emme ole olleet sielläpäin kalastelemassa, joten kokemus olisi aivan uusi. Maisemat olivat tosi hienot. Saavuimme satamaan vasta kahden maissa yöllä, joten maisemat valkenivat vasta aamulla.

 Ensimmäisenä päivänä pääsimme kalastelemaan vasta iltapäivästä, koska Jäämerellä myrskysi. Saaliiksi saimme illaksi savustuskalat ja turska maistui tuoreena ja savustettuna tosi hyvältä. Saimme miehen kanssa ensimmäiset kalamme ja tutustuimme uudenlaiseen kalastukseen. Pilkit painoivat 300-400g ja ne laskettiin pohjaan, syvyys 40-100m, ja kelattiin muutama metri ylöspäin, kala olikin jo kiinni. Hitaasti kelaamalla nostettiin ylös. Minulla oli parhaillaan kaksikin kalaa jigeissä kiinni. Jigejä oli 2-3 kpl siimassa.

Tässä kuvaa kalastusaluksestamme. 

 Pilkit hieman eri koko luokkaa kuin ollaan totuttu. Toisena päivänä saimmekin 18 kalaa; turskaa, keilaa, seitä ja koljaa. Perkaus, fileeraus ja  pakkaseen. Kaksi kylmälaukkua täynnä kalaa, tiedetäänpä, mitä talvella syödään...

Ivalossa, tuttavapariskunnan kotona, oli vielä juhla-ateria eli söimme kuningasrapuja. Ihan uusi tuttavuus meille.

Kotiin tultiin sunnuntai-iltana ja viikko oli vielä lomaa jäljellä. Sain suuren inspiraation ja siivosin keittiön kaapit, meni kaksi päivää ja kellarin. Tänään tytär ja vävyehdokas pääsivät muuttamaan yhteiseen asuntoon ja siellä menikin koko iltapäivä ja ilta. Paljon jäi vielä heillekin tehtävää opiskelujen ohella.

Huomenna kummitytön häät ja maanantaina töihin. Paluu arkeen alkaa pikkuhiljaa häämöttää ;).

Viimeiset liinat pingotuksesta ulos!

 No niin, urakka alkaa ja onkin jo lopussa. Kaikki viimeistelemättä olleet liinat on nyt saatu valmiiksi. Käyttöä vain odottelemaan. Tytölle sain kolme liinaa ja jäikö nyt kolme liina itselle. Ajattelin myös, kuinka liinoista tulisi suht kivoja joululahjojakin. Nopeat valmistumaan ja jos tuota viimeistelyäkin saisi nopeutettua...

 Kyllä pingotus tekee liinalle ihmeitä, ei pelkkä silitys auta.

Ja sitten ei niin pienet sukat. Tein vävykokelaalle villasukat ja annan ne marraskuussa hälle synttärilahjaksi. Jalan koko 46. Hän oli eilen täällä käymässä ja kävin äkkiä yhden sukan kanssa vertaamassa sitä hänen kenkäänsä. Taitaa olla sopivat. Sai kyllä suoraa osaa kutoa ja kutoa. Sentään Novitan uutuus lankaa raitaa 7-veljestä tämäkin. Meneeköhän Nallella hermot? Pitää kokeilla :)

Viimeistelyvimma jatkuu...

 Nyt on kirjat ja kryptot siirretty hetkeksi sivuun ja menty viimeistelypuuhiin. Kuten jo aiemmin totesin, varastossa on useampikin työ, mikä vain odottaa viimeistelyä. Nyt olen tarttunut härkää sarvista ja jotain on tehty loppuunkin. Tämän tilkkutyön päällisen tein jo viime syksynä ja tarkoitus oli alunperin antaa se naapurin pojan vastasyntyneelle. Jostain syystä yhdistystyö jäi tekemättä ja hankin kaupasta jotain vaatetta. Nyt miehen siskon pojan perheeseen on syntynyt esikoinen, poika, ja kun lomalla olen, sain inspiksen tehdä tämä loppuun. No, vanu ja pohjakangas, muutama tikkaus ja reunat. Yksi aamupäivä.... uskallankohan edes mainita, että samanlaisella mallilla tehty päällinen, mutta punainen odottaa myös kokoamista...

Ja pingotuksesta ponnahti tänään pois sininen liina. Pari liinaa vielä tulossa. Onhan se hyvä, että nämäkin tulee tehtyä loppuun. Olisikohan ilman tuota tytön muuttoa vieläkin kaapissa... Lomaakin vielä kaksi viikkoa jäljellä!

Ja meno jatkuu...

 Gepardimaista menoa. EM-kisoja katsellessa perussukkia on kiva kutoa, voi seurata kisatapahtumiakin ilman, että sekoaa neuloessa. Eli 7-veljestä viidakossa ja koko edelleen tuttu ja turvallinen 43.

Pingotuksesta vapautui seuraava liina, nyt roosa. Liina on pyöreä, vaikka kuva muuta väittääkin. Kuvakulma hassuhko. Ystävä kävi eilen kylässä ja näki virkkaamani liinat sekä pingotetut ja jäljellä olevat. Tuumasi minun olleen ahkeran. Jouduin kyllä tämä harhakuvan kaatamaan ja totesin, että nämä on kyllä virkattu jo vuosia sitten. Kieltämättä itseäkin hieman huvittaa, kun tunne on, että jokapäivä valmistuu jotain uutta...Pingotuksessa muuten sininen liina :).

Välillä hieman eläimellistä menoa...

 Mutta aloitetaan kuitenkin hieman hempeämmin eli parit pitsiliinat, virkatut, esittelyssä. Nämä ovat valmistuneet jo muutama vuosi (kääk!) sitten, mutta pingottaa en ole jostain syystä ehtinyt. Nyt tyttäreni sai opiskelupaikan haluamaltaan alalta ja on muuttamassa kaverinsa kanssa yhteen. Isänsä teki pyöreän pöydän tytölle, hänen toiveidensa mukaan ja minä tarjosin siihen liinoja. Nämä kaksi kelpasivat ja niin niiden aika tuli valmistua lopullisesti.

 Punaisesta liinasta hän kysyi, onko tämäkin tulossa hänelle. Lupasin. Nyt pingottumassa on jo kolmas liina ja kaksi muuta odottaa vuoroaan. Tuleepa viimeisteltyä. Ja hieman virkkauskättäkin alkaa polttaa, mutta tehdäänpä ensin hieman muita hommia.

 Meille saapui myös sitä eläimellistä menoa eli 7-veljeksen viidakkolangat. Valmistuneet jo seepra ja leopardi. Puikoilla gepardit. Kaikki kokoa 43, jotta ainakin omalle perheelle saisin yhdet. Vävyehdokkaallekin pitäisi jossain vaiheessa tehdä, mutta jalan koko 46... ja ohkasemmasta langasta... Tässä on kummasti taas tätä sukkavillitystä, vaikka häihin pitäisi lahjaksi valmistua hardangerliina, olisi enää reunaa vailla. Häät viimeisellä viikonlopulla tässä kuussa.

Ja sitten toukkapusseja. Kuvissa tosin pääpuoli on lähimpänä. johonkin hyväntekeväisyyteen lahjoitan nämä. Ovat kuulema vastasyntyneille ja muutaman kuukauden ikäisille kapalon korvike. Jätin alaosa auki, jos olisi helpompi laittaa päälle. Nallea ja 7-veljestä, osin jämistä, osin uutta. Kaikkea mukavaa löytää tästä netin ihmeellisestä maailmasta.

Sukista tuli mieleeni, kun olen aika monet sukat lapsille ja heidän kavereilleen (myös tietenkin omalle miehelle) tehnyt. Aina ovat kelvanneet väriltään ja muuten. Eräänä päivänä pojaltani tuli kuvaviesti ja siinä oli kudotut tennarit (malli löytyy Novitan sukkalehdestä) ja hän kysyi olisiko mahdollista syksylle saada tällaiset ja mielellään nyt oranssit. Lupasin tehdä. Sanoin miehellenikin, että nyt alkaa jo tulla mallitoiveitakin! Hassua.

Storforsen

 Nyt hieman lyhyempi matkakatsaus, olihan kyseessä vain päivän reissu. Heinäkuun puolessa välisä kävimme naapureiden kanssa Ruotsin puolella katsomassa vapaana olevaa koskea, Storforsenia. Koski sijaitsee Luleån ja Piteån välillä ja meiltä matkaa sinne 250km suuntaansa. Aamulla eväiden kanssa lähtö ja illalla paluu, koko päivän reissu.

 Paikalle on  rakennettu myös hotelli ja pieni kappeli, missä ikkunat on koskelle päin. Näytti olevan suosittu vihkimispaikka eikä ihme. Maisemat ainakin kohdallaan. Jätimme auton hotellin parkkipaikalle ja kävelimme ylös. Hyvät polut perille asti. Auton olisi voinut myös ajaa kiertoteitse ylös.Ylhäällä oli kallioita, minne oli laitettu nuotiopaikkoja kallioiden poukamissa oli uintipaikkoja. Iso alue ja paljon ihmisiä. Meille sattui todella kuuma päivä, asteita yli 30. Tarkeni.

 Kosken pauhu ja voima oli jotain aivan mahtavaa. Kyllä siinä tunsi itsensä melko pieneksi. Ja kovin lähelle reunaa ei edes tehnyt mieli mennä. Onneksi kaikkea ei valjasteta ja laiteta tuottamaan eikä kaikkea ajatella vain rahassa. Tätä koskea tuskin tullaan valjastamaan, sen verran siellä oli ihmisiä ja luonnosta nauttivia.

Suosittelen käymään!

Istanbul

 Toukokuun lopulla minulla oli mahdollisuus käydä Istanbulissa poikani luona. Hän on jo nyt tullut takaisin Suomeen, mutta vietti siellä 9 kuukautta. Tässä Hagia Sofia. En ole aikaisemmin käynyt Turkissa, joten kulttuuri oli minulle ihan uudenlainen kokemus ja todella erilaista, mutta kiehtovaa. Ihmisiä oli todella paljon, mutta hankimme museokortin, millä pääsimme jonojen ohi sujuvasti.

 Sininen moskeija iltavalaistuksessa. Tänne pääsimme vasta vierailuni loppupäässä, koska siellä oli jos jonkinmoista kokoontumista. Ja naisten piti peittää paljaat olkapäät sekä huivi olla päässä ennen kuin lupa sisälle menoon tuli. Maassa maan tavalla. Sininen moskeija on ulkoapäin todella hulppea ja komea moskeija, mutta sisätilat olivat pienoinen pettymys.

 Tämä kuva on Hagia Sofiasta, missä oli paljon islamilaista kirjoitusta ja tauluja. Ilmeisesti jakeita koraanista. Kaikki rakennukset olivat valtavan isoja ja koristeltu islamilaiseen tyyliin, väreinä paljon sinistä ja sen eri sävyjä.

Varasin lennot Helsingistä Istanbuliin huhtikuun puolessa välin ja silloin oli kyllä hyvä tarjous Turkish Airlinesilta, meno-paluu vain 139e. En ole koskaan kyseistä lentoyhtiötä käyttänyt, mutta eipä ole moitittavaa. Lennot ajallaan, laukku saapui samanaikaisesti perille, kaksi ruokavaihtoehtoa (lämmintä) ja juomat kuuluivat hintaan. Palvelu ystävällistä. Kotipaikkakunnaltani Kemistä lento Helsinkiin ja takaisin olikin kalliimpi ja kaikki maksoi...

 Kansallismuseon pihalla kuvasin myös viherkasveja. Ilmat olivat todella suotuisat koko ajan. Ei sadetta, pelkkää auringon paistetta koko ajan. Kotipaikalla oli asteita 8-10 ja Istanbulissa 22-25. Kelpasi olla. Kaupunki oli yllättävän vihreä ja paljon kasvillisuutta, varsinkin Aasian puoleisella osalla. Hintaeroakin oli, Aasian puoli oli paljon halvempi, vaikka lauttamatka sinne ei kauan kestänyt.

 Grand Basaari. Paljon myyntikojuja, paljon ihmisiä. Ei oikein pystynyt keskittymään mihinkään. Niinpä teimme vain läpikatsauksen ja kävelimme osittain vain läpi, ostamatta mitään.

 Top Kapi eli sulttaanien asuinpaikka ja heidän jalkavaimojensa. Tässä osassa kävimme heti ensimmäisenä ja kuulimme, että vaimoja saattoi olla jopa 300. Oli mustia ja valkoisia eunukkeja heistä huolehtimassa ja asuinrakennuksia riitti. Tähän kohteeseen meillä menikin noin 5 tuntia siis koko Top Kapissa. Ja koska olimme niinkin kauan nälkä yllätti. Ja kas, hintataso olikin vähintään kaksin- ellei jopa kolminkertainen muualle verrattaessa. Tämä on kuitenkin tuttua jo Suomen huvipuistokäynneiltä. Pakko oli syödä, mutta täytyy myös todeta, että ruoka oli hyvää.

Muutoinkin söin aika paljon paikallista ruokaa, kun pyysin poikaa viemään sellaisiin paikkoihin, mistä niitä saa. Hän kun oli jo sen verran ollut paikan päällä, että tiesi. Hintataso yllätti positiivisesti, ruoka oli mielestäni suht edullista ja hyvää. Ruoan hyvyys ei sentään yllättänyt:). Vatsatauteja ei tullut eikä muutakaan.

 Tässä vielä kuvaa yhdestä Top Kapin asuinrakennuksista.

 Bosporin salmi ja laivaliikennettä. Tätä oli välillä kauhistuttavaa seurata. Laivat tuntuivat kulkevan aivan päättömästi vailla minkäänlaista väistämisvelvoitetta. Muutamat ohitukset tapahtuivatkin vain muutamien metrien päästä toisistaan. Poika kertoikin, että muutaman kerran vuodessa tapahtuu yhteentörmäyksiä, enkä ihmettele. Luulin, että useampikin törmäys olisi mahdollista. Jotenkin en voinut kuvitella tällaista järjestelmää Suomeen.

 Ehdottomasti käynnin arvoinen paikka - maustebasaari. Mikä valikoima mausteita ja miten edullisesti. Ostin currya, aivan taivaallisen ihanaa, ei ollenkaan samanlaista kuin myytävissä maustepurkeissa. Lihapullamaustetta on käytetty myös ahkerasti ja kalamaustetta. Chiliä ostin myös ja onpahan tulista, maistoin yhden pienen palan ja tuntui, että tukka tulessa. Täytyy muistaa käyttää varoen ;).

 Ja sitten tietenkin ruusuja. Kukkaloisto oli paikoin aivan mahtavaa ja näki, että niihin oli panostettu. Asetelmia ja kuvioita tehty erilaisia ja niistä huolehdittiin.

Ja lopuksi vielä maan lippu lautalla matkalla Aasian puoleiselle osalle. Tykkäsin matkasta. Viikon reissu, kaksi matkustamiseen ja viisi päivää perillä. Hyvä opas, joka osasi opastaa oikeille kohteille ja hyville ruokapaikoille. Voisin mennä uudestaankin, tosin poika totesi isälleen, että viisi raskainta päivää Istanbulissa hällä, kun piti aamusta iltaan kulkea :). No, tykkäsi kyllä itsekin, kun muutoin ei olisi tullut näissä käytyä, mutta onhan kaupunkilomat raskaita, kun nähtävää on ja minusta ainakin tuntuu, että mahdollisimman paljon pitäisi nähdä.

Käsitöistä ei tässä päivityksessä. Huomasin, että melkein kolmen kuukauden tauko on päivityksissä ollut. Laitan vielä yhden pienen matkakuvauksen. Vain päivän matkalta ja sitten niitä käsitöitä. Niitäkin on jonkin verran valmistunut, vaikkakin aikaan nähden maltillisesti.